Ihminen joka ei tee virheitä ei yleensä tee mitään

Ahdistus. Oon miettiny tänään, että kuinka ahdistavia kysymykset tulevaisuudesta on. Tiedän, että olen nyt sellaisessa vaiheessa elämässä, että kohta pitäisi avata kokonaan uusi sivu. En kuitenkaan tiedä haluanko tehdä mitään isoa hyppyä täysin tuntemattomaan. Se tuntuu ajatuksena melko pelottavalta. Mm. tänään törmäsin taas niihin kysymyksiin "no Iida, mitä sinä teet lukion jälkeen?" ja musta tuntuu, että mun vastaukset muuttuu sitä tahtia mitä kovemmin niitä kysymyksiä kysytään. Yleensä mun vastaus on hyvin epämääräinen ja sisältää aina "no olen miettinyt..sitä ja tätä". En ole edes varma, että saanko sitä lakkia päähäni keväällä niin tuntuu turhalta miettiä ja stressata, että mitä tämän _jälkeen_.

Kyllä mua kiinnostaa monet asiat ja haluaisin olla ja tehdä, vaikka mitä. Silti pitäisi ajatella järkevästi ja miettiä, että miksi minusta loppujenlopuksi sitten on. Ennen ajattelin, että yliopisto kuulostaa ihan hyvältä, mutta nyt oon melko varma, että se ei ole yhtään mun juttu. Siispä olen miettinyt viime aikoina ammattikorkeeta ja se kuulostaa ihan hyvältä, mutta mikä ala? Haluan olla ehdottomasti tekemisissä ihmisten kanssa ja ihmisen päänsisäiset asiat kiinnostavat. Yhtenä vaihtoehtona pidän ammattikorkeen mielenterveyden puolta.

Oon tehny kuitenkin yhden päätöksen tai lupauksen itselleni. Nimittäin, kun saan tämän kamalan lukion hoidettua. Millon sen sitten ikinä teenkin niin sen jälkeen annan itselleni luvan ihan tyhmiin virheisiin. Voin valita ihan rauhassa täysin väärän jatko opiskelu paikan, tai mitä ikinä mun päähän juolahtaa. Kerkeen kyllä tehdä elämäni aikana paljon, vaikka sitten korjailla niitä tekemiäni virheitä. En haluais olla tällainen kontrollifriikki ja miettiä aina, että mikä on oikea ratkasu mihinkin. Haluaisin myös osata elää tässä hetkessä. En jaksa näitä mun miljoonien viikkojen päähän tekemiäni suunnitelmia, jotka ei sitten kuitenkaan ikinä onnistu. Sellainen on turhaa ja ennen kaikkea turhauttavaa.

Sori tällainen pieni purkautuminen, mutta nyt ehkä tiedätte enemmän millainen ihminen pohjimmiltani oon. Halusin purkaa johonkin/jollekkin tätä mun myllerrystä.



"Pahin erehdys, minkä elämässään voi tehdä on pelätä jatkuvasti, että tekee erehdyksen."